“Olen 20-vuotias Roosa ja asun tällä hetkellä Berliinissä. Olin Tanssivintin Intensiiveissä vuosina 2014-2018 ja sieltä on jäänyt paljon lämpimiä muistoja. Kannustavat opet ja yhteisöllinen ilmapiiri sai mut tajuamaan, että haluan tanssin olevan muutakin kuin vain harrastus. Löysin koulun kautta rohkeutta olla omanlaiseni tanssija ja sain pienen käsityksen siitä millaiseksi tanssin tekijäksi haluan tulla. Parasta Tanssivintissä oli se, että se on pieni yhteisö, jossa tunsin saavani olla oma itseni niin ihmisenä kuin tanssijana.
Olen parhaillaan 10 kuukautta kestävässä tanssin intensiiviohjelmassa Tanzfabrik Berliinissä. Opintoni jatkuvat syksyllä Kööpenhaminassa Danish National School of Perfoming Arts:issa Dance and Choreography linjalla. Koen, että ilman Tanssivinttiä mulla ei olisi ollut kykyä eikä uskallusta lähteä ulkomaille ja hakeutumaan tanssijaksi. ”

“Tanssivintistä on jäänyt hyvin vahvoja muistoja. Se oli erittäin tärkeää aikaa ammatinvalinnan, ja ihmisenä kasvamisen kannalta näin jälkikäteen katsoen. Ehkä vahvimpina mieleen on jäänyt sen nuoren yhteisön tuntu, joka siinä muodostui. Jonkinlainen yhdistelmä ystävyyttä ja nuorta kunnianhimoa railakkaalla huumorilla höystettynä. Inspiroiduin kollegoistani niinä vuosina todella paljon. Ja toki taitavista opettajistamme myös. Tunsin olevani osa koulutusta ja yhteisöä, jossa laadusta ei tingitty, ja jossa kaikki asianomaiset olivat mukana täydellä sydämellä.
”

“Olen Jenna Broas ja työskentelen freelance-tanssijana Helsingissä erilaisissa produktioissa. Tällä hetkellä työskentelen Tero Saarinen Companyssä teoksessa ’Third Practice’. Tanssivintillä olin vuosina 2009-2011 ja sieltä jatkoin matkaa Lontooseen ja palasin takaisin Helsinkiin 2015. Vintin muistoni liittyvät paljolti yhteisiin hetkiin muiden vaapaaoppilaiden kanssa reissuissa ja tiiviimmissä harjoitusprosesseissa, josta muodostui tiivis yhteisö. Muistan myös keväiset sooloprosessit, jotka ovat vaikuttaneet intooni pyrkiä tanssin alalle. Vintillä tuettiin, käytiin taiteellista dialogia ja haastettiin oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Useiden eri tanssilajien/-tekniikoiden myötä Vintti herätti minut ajattelemaan liikkeen moninaisuutta ja nälkäni erilaisia liikekieliä kohtaan sai minut hakeutumaan Lontooseen.”

“En muista toista koulua, josta olisin saanut niin paljon henkilökohtaista palautetta ja kannustusta vuosien varrella. Tanssivintti ja sen opettajat olivat turvapaikka ja paras olohuone nuoruusvuosinani. Siellä ei koskaan arvosteltu minua ikävällä tavalla ja sain etsiä itseäni rauhassa - mitä ja miten haluan tanssia ja kuka olen. Kun halusin nuorena kokeilla muita tanssityylejä ja -kouluja, tiesin että olen aina tervetullut takaisin. Sen takia uskallan vieläkin tulla tunneille ammatilaisena. ”